Osa Kolmekymmentäyksi – Part Thirtyone: Darwin, Kakadu & Litchfield

Pohjois-Australian trooppinen pääkaupunki Darwin odotti meitä seuraavana päivänä. Tukahduttavan kuumuuden jälkeen merituuli raikasti ilmaa mukavasti ja lämpömittarin lukema alkoi kolmosella nelosen sijaan, mikä oli kieltämättä helpotus. Menimme bussilta suoraan sohvasurffailu-isäntämme Gregin luo ja vietimme rauhallisen koti-illan jutellen ja suunnitellen tulevia päiviä.

Halusimme tietenkin vierailla sekä Kakadu- että Litchfield-kansallispuistoissa, jotka ovat alueen päänähtävyyksiä. Darwin on läheisin kaupunki, mutta kuten aina Australiassa, etäisyydet ovat silti merkittävät ja molemmat puistot olivat monen tunnin ajomatkan päässä. Olimme harkinneet auton vuokraamista ja vierailua omin päin, mutta juteltuamme Gregin kanssa (hän oli käynyt molemmissa kohteissa monta kertaa) kävi ilmi ettei se olisi hyvä idea; ensinnäkään parhaisiin kohteisiin ei pääsisi normaalilla autolla, vaan siihen tarvisi kunnon nelivetojeepin, toisekseen telttailu ei olisi välttämättä suositeltavaa koska sadekausi oli jo alkanut ja öisin oli monesti rankkoja ukkoskuuroja. Päädyimme siis varaamaan ryhmämatkan ja kiertelimme seuraavana päivänä kaupungin lukuisissa matkatoimistoissa kyselemässä vaihtoehtoja.

Darwin, the tropical capital of Northern Territory awaited us the following day. After the suffocating heat of the Red Centre the sea breeze felt nice and refreshing, and having the figure on the thermometer start with a three instead of four was also a relief. From the bus stop we headed straight to our couch surfing host Greg and spent a quiet evening chatting and planning the days ahead.

We wanted to visit both Kakadu and Litchfield National Parks which are the main sights of the area. Darwin is the closest city but as always in Australia, the distances are still vast and both parks were several hours’ drive away. We had considered renting a car and visiting them independently but after chatting with Greg (he had visited both parks several times so he was sort of an expert) it turned out not to be a great idea; first of all you can’t get to the best places with a normal car but you would need a proper 4WD and secondly as the rainy season had already started and there were often heavy thunderstorms during the night, camping in a tent might not be a great idea. We decided to book a tour and visited several travel agencies the following day to find out about the different options. 

Waterfront Darwin

Varasimme lopulta 2 yön reissun, joka kävi sekä Litchfieldissä että Kakadussa (Adventure Tours). Hinta oli melko hirveä, 625 AUD per henkilö, mutta halusimme pienen ryhmän (tässä maksimimäärä matkustajia oli 14, kun halvemmissa versioissa saattoi olla 28 henkeä), paremmat leirintäalueet (tällä reissulla käytettiin ns. pysyviä telttoja, jotka olivat ikään kuin pieniä mökkejä, halvemmalla reissulla olisi ollut tavalliset teltat) ja vierailut kaikkiin parhaisiin kohteisiin – halvemman reissun isommalla bussilla ei olisi päässyt kaukaisempiin kohteisiin. Totesimme, että koska noin ylipäänsä pihistelemme aika paljon majoituksen ja ruoan suhteen, meillä on varaa panostaa näihin reissuihin, jotka ovat se matkustelun pääasia. Sitä paitsi reissulla ollessamme ei periaattessa tarvitsee maksaa enää mitään – kaikki ruoka, vesi, majoitus, pääsyliput jne. on jo maksettu. Matkan varattuamme päätimme hengailla Darwinin Waterfrontilla, joka muistutti minua jossain määrin Gibraltarin Ocean villagesta, paitsi että täällä saattoi myös uida. Siellä oli mukava rentoutua ja nauttia ihanan lämpimästä vedestä.

Finally we decided on a 2 night tour that visited both parks (Adventure Tours). The price was a bit steep at 625 AUD per person but we wanted a smaller group (this one had maximum of 14 people whereas the cheaper one could have up to 28 people), better camping facilities (on this one they used permanent tents that were kind of like little cabins instead of normal tents on a cheaper tour) and most importantly, they visit all the best areas whereas the bigger bus of the cheaper tour couldn’t get to the more remote places. We figured that as we are saving so much when it comes to accommodation and food, we can afford to invest more in tours and experiences that are the main reason to travel in the first place. And at least while on the tour you basically need no money as it includes all food, water, accommodation, transport and entrance tickets. After booking the tour we decided to spend the rest of the day on Waterfront, which reminded me of Ocean Village in Gibraltar, except that here you could also swim. It was a lovely place to relax.

Cathedral termite mound reaching 5 metres in height

Magnetic termite mounds all facing North

Reissun ensimmäisenä päivänä vierailimme Litchfieldissä, ensimmäinen pysähdyskohde oli alue, jossa oli valtavia termiittipesiä. En etukäteen olisi ajatellut termiittipesien olevan mikään erikoisen kiinnostava nähtävyys, mutta olivatpa ne vain aika näky: jotkut niistä oli 5 metriä korkeita. Uskomatonta, että moiset pikkuriikkiset otukset pystyvät rakentamaan jotain niin valtavaa. Termiittien vierailun jälkeen menimme uimaan vesiputoukselle. Litchfieldissa on paljon vesiputouksia, jotka voivat olla vuodenajasta riippuen todella mahtavia. Tähän aikaan, kun kuiva kausi on juuri vaihtumassa sadekauteen eikä ole vielä satanut paljoa, monet vesiputoukset olivat todella pieniä eikä vettä virrannut paljoa. Joka tapauksessa maisemat olivat kauniita ja uiminen näillä putouksilla oli todella virkistävää. Lounaan jälkeen jatkoimme matkaa kohti Mary River-jokea. Nämä ovat perinteisesti aboriginaalien maita ja meille oli järjestetty tervetuliaisseremonia, jossa paikallisopas esitteli meille paikan luontoa, eri kasveja joita he käyttivät eri tarkoituksiin, selitti miten he valmistivat didgeridoo-soittimia ja kertoi meille heidän kulttuurisista säännöistään, jotka vaikuttivat todella monimutkaisilta ja vaikeilta ymmärtää. Joka tapauksessa se oli todella mielenkiintoista.

Didgeridoo playing

The first day of the tour we visited Litchfield and the first stop was at termite mounds. I wouldn’t have thought beforehand that termite mounds would be a particularly interesting thing to see but actually they were incredible; some of them were over 5 metres high. It’s mind-baffling to think that those tiny little buggers could produce something so massive. After the termites we headed to a waterfall for a swim. Litchfield is famous for its waterfalls that depending on the season can be really impressive. However, now that we are just at the end of the dry season and there hasn’t been much rain yet, there was not a whole lot of water in most of them. Still, the surroundings were just gorgeous and it was a lovely refreshing swim. After lunch we continued towards Mary River where the traditional owners of the land, the aboriginals, gave us a welcoming ceremony. The local guide was showing us the different plants they use for different purposes, explained to us how they make the didgeridoo (their traditional instruments) and their cultural rules that seemed really complicated and hard to understand to us. In any case it was really interesting to learn more about their culture. 

Maguk (Barramundi Gorge)

Päivän viimeinen ohjelmanumero oli risteily Mary-joella pienellä jokiveneellä. Toivoimme näkevämme krokotiileja emmekä joutuneet pettymään; puolentoista tunnin risteilyn aikana näimme ainakin neljä tai viisi krokotiilia (sekä niitä vähemmän vaarallisia freshwater että suurempia ja aggressivisempia saltwater-tyyppejä), jotkut niistä vain vilaukselta mutta yksi iso uros loikoili kaikessa rauhassa joen penkalla eikä näyttänyt välittävän meistä vähääkään, vaikka menimme veneellä hermostuttavan lähelle. Risteilyllä näki myös paljon erilaisia lintuja sekä vesipuhveleita, se oli hieno kokemus. Pitkän päivän ja hyvän illallisen jälkeen uni maittoi mukavissa mökeissä, seuraavana päivänä jatkoimme matkaa Kakaduun.

The last programme of the day was a wetland cruise on Mary River on a little boat. We were hoping to see crocodiles and were not disappointed; during the 1,5 hour cruise we saw at least four or five crocs (both the harmless freshwater and the more dangerous saltwater kind). One big male salty was just hanging out on the river bank and didn’t seem to care about us at all, even though we got close enough to make us feel rather vulnerable. We also saw loads of different birds as well as water buffaloes, it was a great experience. After the long day and a good dinner we had a good night’s sleep in our comfortable cabin-tents and the next day we continued to Kakadu. 

Herätys oli jälleen kerran aamuvarhain, tosin tällä kertaa samaan aikaan auringonnousun kanssa. Kolmen tunnin ajomatkan jälkeen saavuimme Kakaduun. Matkan varrella näimme dingoemon pentunsa kanssa (kuulemma olimme onnekkaita, sillä dingoja ei usein näy – ne pyrkivät välttelemään ihmisiä aina kun vain mahdollista) bussin ikkunasta. Perille päästyämme patikoimme lyhyen matkan monsuunimetsän läpi vesiputouksille, jossa pääsi taas uimaan – tällä reissulla uitiin paljon vesiputouksilla, jotka olivat toinen toistaan kauniimpia! Lounaan jälkeen vierailimme visitor centerissa, jossa opimme taas vähän lisää alueen kasvistosta, eläimistä sekä aboriginaalikulttuurista. Tämän päivän huippukohta oli visiitti Ubirriin, josta löytyy mahtavaa aboriginaalien muinaista taidetta. Aboriginaalit eivät rakennelleet temppleitä tai pyramideja, vaan elivät yksinkertaista elämää luonnon ehdoilla, ja kallioihin piirretyt/maalatut kuvat ovat niitä harvoja merkkejä ihmisasutuksesta näillä seuduilla. Olimme nähneet joitain kalliomaalauksia jo Ulurussa, mutta Ubrirrissa se on säilynyt paljon paremmin ja siellä on paljon enemmän nähtävää. Oppaamme Rick kertoi meille maalauksiin liittyviä tarinoita ja mitä mikäkin symboli tarkoittaa. Kallion huipulta oli myös upeat näköalat koko puiston yli. Tänään saavuimme leirintäalueellemme aiemmin ja meillä oli aikaa rentoutua uima-altaan äärellä ennen auringonlaskua. Illallisen jälkeen vietimme aikaa ulkona ihaillen tähtitaivasta, täysikuuta ja kuulostelimme kaukaista dingojen ulvontaa. Elämä oli aika hienoa.

Rock art at Ubirr

Wetlands

Maguk (Barramundi Gorge)

Top of the Rock at Ubirr

As usual, we had to wake up early – at least not before sunrise though. We had to drive three hours to get to Kakadu. Along the way we saw a dingo mother with a cub – apparently that was a very lucky sighting as you don’t often see dingoes, they tend to shy away from people. On arrival we did a bit of hiking through the monsoon forest to a waterfall where we could swim again. On this trip there was a lot of swimming at waterfalls and each seemed more beautiful than the last! After lunch we did a quick visit to a visitor centre where we could learn a bit more about the flora and fauna of the area as well as the local Aboriginal people. The highlight of the day was the visit to Ubirr where you could see amazing ancient rock art. Since the Aboriginals didn’t build temples or pyramids but were living simple lives in the nature, the rock art is one of the few signs of human civilization in the area. We had seen some rock art in Uluru as well but here it was a lot better preserved and there was much more to see. Our guide Rick was telling us the stories behind the different paintings and symbols. There was also an amazing view from the top of the hill all around the National Park. Today we arrived at the camp site earlier and had time to relax by the pool before sunset. After dinner we spent some time outside admiring the starry sky, the full moon and listening out to the dingoes howling in the distance. Life felt pretty good. 

Reissun viimeisenä päivänä menimme alueen kuuluisimmalle vesiputoukselle, Jim Jim Falls. Rick tosin varoitti meitä jo etukäteen, että tähän aikaan vuodesta se on enemmänkin Jim Jim Gorge (jokilaakso), sillä putouksessa ei tule olemaan sitten yhtään vettä. Joka tapauksessa, laakso on ihan uskomattoman kaunis ja todellakin käymisen arvoinen, oli siinä putouksessa sitten vettä tai ei. Sinne päästäksemme patikoimme reilun puoli tuntia hienojen maisemien läpi, mikä oli melko hikistä hommaa (sanomattakin on selvää, että oli kuumaa) ja oli ihanaa pulahtaa viileään veteen sen jälkeen. Matkalla näimme myös toisen harvoin nähdyn eläimen, nimittäin kaksi emua juoksi bussin ohi. Rick sanoi, että hän näkee emuja korkeintaan kerran tai kaksi vuodessa, joten meidän ryhmämme oli ihan erikoisen onnekas.

Se oli reissun viimeinen käyntikohde, sitten oli edessä oli taas pitkä ajomatka takaisin Darwiniin. Kaiken kaikkiaan olimme todella tyytyväisiä koko reissuun, tällä kertaa kannatti maksaa vähän enemmän paremmasta palvelusta. Nukuimme Gregin luona viimeisen yön ja aamulla hän heitti meidät lentokentälle – oli aika jatkaa matkaa ja lentää Cairnsiin itärannikolla. 

The last day of the tour we went to the most famous waterfall of the area, the Jim Jim Falls. Rick had warned us beforehand that at this time of the year it’s more like Jim Jim Gorge since there is virtually no water in the falls. In any case the gorge was absolutely gorgeous and definitely worth a visit, with or without water in the falls. To get there we did a relatively demanding hike through amazing scenery which was pretty thirsty work (goes without saying that it was bloody boiling) and it was lovely to get into the relatively cool water for a swim. Along the way we also saw another rarely sighted animal as two emus ran by the bus just when we were arriving at the car park. Rick said he sees emus maybe once or twice a year so we must have been a very lucky group.

That was the last highlight of the tour, now we needed to do the long drive back to Darwin. All in all we were really happy with the tour, it was worth paying a bit more for a better product. We slept at Greg’s place again and the following morning he took us to the airport as it was time to move on again – now to the East Coast, Cairns!

Jim Jim Gorge