Kuka Nomadi? Nomadi Who?

Sunday, October 19, 2014

Osa Kaksikymmentäneljä – Part Twenty-Four: Viime hetket Kathmandu Valleyssa osa 2 - The Last Days in Kathmandu Valley part 2



Vielä pari päivää jäljellä. Pitkän harkinnan jälkeen olimme päättäneet varata ”mountain flight” eli lennon vuoriston yllä, jossa näkisimme Himalajan vuoriston toisen osan ja mikä tärkeintä, Mt. Everestin. Lento oli melko kallis Nepalin mittapuulla, 185 USD, mutta päätimme tämän olevan niitä ”kerran elämässä”-kokemuksia, jota ei voi jättää väliin Nepalissa ollessa. Rukoilimme sään parantumista – pointtinahan on niiden vuorien näkyminen, joten huonon näkyvyyden takia lento perutaan. 
 
Lennon piti alkaa aamulla klo 6:30, joten olimme reippaina tyttöinä kentällä aamuvarhain. Taksikuski pysäytti auton ja viittoi pimeyteen: ”tuonne päin”. Uskomatonta kyllä, siellä ollut valoja eikä aurinko ollut vielä noussut, joten siellä kompuroitiin pimeässä mutaisella tiellä (ei siellä mitään asvalttia ollut) muiden matkustajien mukana. Se oli ehkä oudoin lentokentälle saapumis-kokemus ikinä. Kun aurinko lopulta nousi, näimme koko kentän olevan paksun sumun peitossa. Sillä kelillä ei lennetä mihinkään ja kaikki lennot olivat myöhässä kun odottelimme ilman selkemistä. Lopulta kolmen tunnin päästä sumu oli haihtunut ja kaikki lennot pääsivät vuorollaan ilmaan.
Koneessa oli paikkoja 16 matkustajille ja kaikilla oli ikkunapaikka. Näkymät olivat uskomattomat, kuvat eivät tee sille oikeutta, mutta pakkohan niitä on tähän liittää. Lento kesti noin tunnin ja saimme nauttia mahtavista näköaloista ylväistä vuorista melkein koko ajan. Olin toki tiennyt jo ennestään, miten vuoristoinen maa Nepal oli ja melkein mistä tahansa paikasta näkee aina jotain vuoria, mutta tämä oli silti yllättävää nähdä niin valtava vuoristoketju. Todella vaikuttavaa, oli kyllä sen rahan arvoinen kokemus. 



Still a couple of days left. After long consideration we had decided to book a mountain flight to see another side of the Himalayas and most importantly Mt. Everest. It was pretty expensive on Nepal scale at 185$ per person but we figured it’s one of the “once in a life time“ experiences that we shouldn’t miss while in Nepal. We were praying for the weather to improve as in case of bad visibility the flights are cancelled. 

It was meant to start at 6:30am so we were up bright and early. The taxi dropped us off and waived his hand into the darkness saying “you go there”. Incredibly enough there were no lights and the sun wasn’t up yet, so we stumbled in the darkness with other passengers through the mud (as there was no pavement either). It was quite possibly the strangest arrival to an airport ever. When the sun did rise, we saw that the airport was shrouded in thick fog. Obviously no flights were going with this weather so all the flights were delayed while we waited for the weather to clear. Finally after about three hours the fog had lifted and all the flights could take off.
The plane had seats for 16 passengers, all window seats. The views were just incredible, the pictures do not do them justice but obviously I have to attach some. The flight took about an hour and we could enjoy the majestic views almost the whole time. It was amazing, even though I knew how mountainous country Nepal was and you can always see mountains from wherever you are, it was still impressive and surprising to see all those enormous mountains in a range. It was really impressive and well worth the money. 


Mt. Everest

Lennon jälkeen oli vuorossa Pashnupatina, Kathmandun suurin hindutemppeli. Se on erikoisen mielenkiintoinen kohde myös sen takia, että alueella suoritetaan myös kremaatiot. Temppeli on pyhän Bagmati-joen rannalla ja hindulaisen perinteen mukaan ruumis tulee krematoida mahdollisimman pian kuoleman jälkeen, mielellään parin tunnin sisällä kuolemasta. Tämä tapahtuu joen rannalla ja tuhkat ripotellaan sitten tähän pyhään Bagmati-jokeen, joka virtaa Ganges-jokeen Intiassa. Oli aika ihmeellistä nähdä pari-kolme ruumista kerrallaan liekeissä siellä rannalla (ei niitä itse ruumiita onneksi nähnyt, ne oli kääritty johonkin) kaikkien näkyvillä. Itse temppeliin ei saa mennä ei-hindut, mutta ympärillä oli paljon mielenkiintoista nähtävää. 

After the flight we headed to Pashnupatina, the biggest Hindu temple in Kathmandu. It’s particularly interesting also because that’s where they do the cremations. The temple is located on the bank of the holy Bagmati river that flows into Ganges in India and according to the Hindu tradition the cremation should take place as soon as possible, preferably within two hours from the time of death. This takes place on the banks of the river and the ashes are scattered into the holy river. It was a powerful experience to see two or three bodies at a time (thankfully you couldn’t actually see the bodies as they were wrapped in something) burning there on the river bank in front of everyone. The temple itself was off-limits for non-Hindus but around there was plenty of interesting things to see. 




Sieltä kävelimme Boudhnaan, jossa on kuuluisa buddhalainen stupa – Nepalin suurin sellainen. Se olikin yksi Kathmandun huippukohdista, vaikka olimme jo nähneet monta stupaa mutta kyllä tämä oli jo pelkästään valtavan kokonsa takia näkemisen arvoinen! Siellä riitti vilinää ja vilskettä, sekä turisteja että buddhalaisia munkkeja ja muita ”uskovaisia”. Ilma oli raskas suitsukkeen tuoksusta ja ”Om mani pädme hum” mantra soi kaikkialla.
Muuten otettiin ihan rennosti, oli ihan mukava kokemus olla pari päivää tekemättä oikeastaan mitään. Hengailtiin ympäri Thamelia juomassa kahvia, kirjottelin tätä blogia sekä muita juttuja joille ei ollut aikaa, katseltiin leffoja ja käytiin syömässä illallista Rajin kanssa (Green Valley Toursin pomo, jonka kautta varattiin Annapurnan reissu). Lopulta piti sanoa, että se oli siinä, Nepal – aika jatkaa eteenpäin!




From there we walked on to Boudhna where the famous stupa is situated – the biggest one in Nepal. It was one of the highlights of Kathmandu; even though we had seen so many stupas already, this one was worth seeing just for the sheer size of it! It was full of hustle and bustle, both tourists and Buddhist monks and other devotees. The air was heavy with the scent of incense and the mantra “Om mani padme hum” was heard all over the place.
The rest of the time in Nepal we took it really easy, it was a nice experience to do pretty much nothing for a couple of days. We were hanging out around Thamel drinking coffee, I was writing the blog and other stuff I hadn’t had time for before, we were watching movies and went for dinner with Raj (the manager of Green Valley Tours through whom we had booked the Annapurna trek). Finally the time came to say thank you, Nepal – time to move on!
Us with Raj
 

No comments:

Post a Comment