Kuka Nomadi? Nomadi Who?

Monday, December 15, 2014

Osa Kolmekymmentäseitsemän – Part Thirty-seven: Sydney & Blue Mountains

Bussimatka Port Macquairesta Sydneyhin kesti kuutisen tuntia, joten saavuimme perille sopivasti lounasaikaan. Rossman, Ludo sekä heidän sohvasurffailijansa saksalainen Chris tulivat meitä bussiasemalle vastaan ja menimme yhdessä herkulliselle ja yllättävän halvalle lounaalle Chinatowniin. Olipa hyvä, että oli kolme miestä auttamassa meidän naurettavan tavaramäärämme kanssa – kaikilla oli jotain kannettavaa! Illalla Rossman oli menossa Brisbaneen pitkäksi viikonlopuksi, mikä helpotti ruuhkaa hänen asunnossaan – meitä oli silti vielä neljä henkeä Rossmanin yhden makuuhuoneen asunnossa. Ennen Rossmanin lentoa menimme yhdessä Darling Harbourin satama-alueelle, jonne emme olleet edellisellä Sydneyn visiitillä ehtineet. Alueella on paljon kivoja ravintoloita ja baareja sekä hienot satamamaisemat. Siellä oli mukava nauttia happy hour-oluita terassilla, kunnes sade ajoi meidät sisätiloihin. Rossmanin mentyä lentokentälle me suuntasimme hyvillä mielin kotiin – yöelämä ei juuri houkuttanut.
Darling Harbour, the Santa Clauses and Rossman

The bus ride from Port Macquarie to Sydney took about six hours, so we got there nicely at lunchtime. Rossman, Ludo and another couchsurfer (a German guy called Chris) came to meet us at the bus station and we headed to Chinatown for a delicious and surprisingly cheap lunch together. How handy to have three men help us with the ridiculous amount of luggage we have – there was enough for everyone! In the evening Rossman was going to Brisbane for a long weekend which made his flat slightly less crowded, even though there were still the four of us in his one bedroom flat. Before he went to the airport we went to hang out at the atmospheric Darling Harbour area where we hadn’t been on our last visit. It was a lovely area full of bars and restaurants with harbour views, where we could enjoy happy hour beers and people-watching on the terrace until the rain forced us indoors. After Rossman left for the airport we were happy enough to go home – not really up for the nightlife this time.
At the Blue Mountains

Seuraavana päivänä matkasimme suunnitellusti Blue Mountains-kansallispuistoon, Ludo liittyi seuraan. Vinkkinä budjettimatkaajille; kannattaa mennä Sydneysta Blue Mountainsille sunnuntaina, sillä sunnuntaisin Opal-kortilla kaikki julkinen liikenne maksaa korkeintaan 2,5AUD koko päivän ajalta. Eli koko päivän saa istua busseissa, junissa tai lautalla eikä maksa enempää kuin sen 2,5 dollaria. Muuten junalippu vuorille maksaisi muistaakseni ainakin 15 dollaria suuntaansa. Tällä kertaa tosin ongelmana oli, että ratatöiden takia osa matkasta tehtiin bussilla, joka lisäsi matkustusaikaa reilusti – meillä meni suunnilleen 4 tuntia Rossmanin kämpältä Katoomban kylään! Pähkäilimme aikamme, pitäisikö ottaa hop on hop off-bussi, joka kuskaisi turistit ympäri niitä kahta vuoristokylää. Lopulta totesimme ettei se olisi hintansa (40 AUD per hlö) arvoista, koska voimme kävellä niihin paikkoihin, jotka haluamme nähdä. Juna-asemalta oli ehkä 20 minuutin kävely kylän läpi näköalatasanteelle, jossa oli pari muutakin turistia. Toisin sanoen ehkä tuhat kiinalaista. Sieltä löytyi myös kohtuuhintainen lounas (take away kioski, ei se näköalaravintola!), jonka nautimme maisemia ihaillen. Kaukaa katsottuna vuoret todella näyttivät sinisiltä, kuten ne on nimettykin, tämä illuusio ilmeisesti johtuu eukalyptuspuista, joiden rungot ovat vähän sinertävän harmaat. Näköalapaikalta lähti parikin eri patikkareittiä, joita pitkin lähdimme tutkimaan puistoa ja heti päästyämme kauemmas näköalatasanteelta, turistilaumat kaikkosivat ja siellä oli ihanan rauhallista. Kiertelimme metsässä vesiputoukselta toiselle ihastellen maisemia ja värikkäitä lintuja. Varsinkin valkoisia kakaduja keltaisine helttoineen lenteli ympäriinsä. Hieno paikka, ehdottomasti käymisen arvoinen ja mikä parasta, sinne oli helppo päästä kaupungista julkisilla kulkuvälineillä (vaikka siinä kauan kestikin), toisin kuin moniin muihin kansallispuistoihin.
Tämä Sydneyn visiitti jäi lyhyeksi, sillä olimme saaneet uuden autonpalautustehtävän – Sydneystä Melbourneen, aikaa viisi päivää. Teimme aika spontaanin matkasuunnitelman ja lähdimme matkaan maanantaiaamuna, nokka kohti pääkaupunkia Canberraa.

Leura Cascades

The next day we went as planned to the Blue Mountains National Park. A tip for budget travellers: it’s worth going to the mountains on a Sunday, as with Opal card all public transport on a Sunday will not cost more than 2,5AUD altogether. You could basically sit on a bus, train or ferry all day long if you wanted to and it would not cost you more than 2,5 dollars for the day. The normal train ticket to Blue Mountains would have cost around 15 AUD or so one way, so that’s a great saving if you can go on Sunday. The only thing was that because of track work (often done on weekends) part of the way was done by bus and that added a lot to the travel time there; it took us four hours to get from Rossman’s apartment to Katoomba (the village on the mountains)! We pondered long and hard whether to take the hop on hop off bus that drives the tourists around the two mountain villages. Finally we decided it wasn’t worth its price (40 AUD per person) since we can relatively easily walk to the places we want to see. It was about 20 minutes’ walk through the village to a view point, where we encountered a couple of other tourists as well. In other words maybe around a thousand Chinese tourists. We also managed to get a reasonably priced lunch (the take away place, not the restaurant with the view!) which we enjoyed outside admiring the views. From the distance the mountains really did appear blue, as the name suggests. Apparently this is due to the eucalyptus trees that are sort of bluish grey. A few different hiking trails started from the lookout so we started to explore the park and as soon as we gained enough distance from the viewing platform, the herds of tourists disappeared and it was lovely and quiet. We hiked from one waterfall to another admiring the views and the herds of colourful birds. White kakadus with their yellow crests were flying all around and at times getting a bit too friendly with some visitors. This is a really gorgeous place with endless forests and lots of waterfalls, definitely worth a visit. The best bit was that it’s so easy to access with public transport from Sydney (even though it took ages!) which is not often the case with national parks.

Our second visit to Sydney was a short one as we had another relocation to do – from Sydney to Melbourne in five days. We had made a fairly spontaneous travel plan and headed towards Canberra first thing Monday morning. Time to see the capital of Australia!
Overly friendly kakadu

No comments:

Post a Comment