Kuka Nomadi? Nomadi Who?

Tuesday, October 4, 2016

Malta's Notte Bianca 2016



Maltahan on tunnetusti eloisa paikka täynnä kaikenmaailman tapahtumia. Yksi vuosittainen kulttuuritapahtuma Vallettassa on nimeltään Notte Bianca (valkoinen yö italiaksi), jossa museot, kirkot yms. kulttuurikohteet ovat auki keskiyöhön asti ilmaiseksi. Sen lisäksi kaduilla on kaikenlaista häppeninkiä - on musiikkia, taideinstallaatiota, tanssiesityksiä ja ihan mitä vaan. Viime vuonna lähdimme innoissamme joukkoon mukaan ajatuksena käydä kaikissa noissa museoissa, joihin emme ole raskineet maksaa pääsymaksua. Sitäpä emme taas ottaneet huomioon, miten täyteenahdettu Malta on... ensinnäkin mikä tahansa tapahtuma on yleensä ihan liian täynnä ihmisiä, toisekseen ilmaistapahtumat ovat vielä suositumpia, kolmanneksi Valletta on niin pieni ja kadut niin ahtaita, että ihmismassat tekevät siitä melko ahdistavan paikan. Niinpä viime vuonna onnistuimme käymään vain Pyhän Johanneksen katedraalissa sekä Kansalliskirjastossa (joista jälkimmäinen on itse asiassa aina ilmainen, sitä emme vain sattuneet vielä viime vuonna tietämään) – joka paikkaan oli niin hirvittävät jonot, ettei tämän enempää jaksanut. Olimme kuitenkin tyytyväisiä siihenkin saaliiseen.



St. John's Co-Cathedral




Malta certainly is a lively place with more than its share of different sort of events. One annual cultural event in Valletta is called Notte Bianca (white night in Italian) where museums, churches and other cultural sights are open until midnight free of charge. Apart from that there are all sorts of happenings on the streets – music, art installations, dance performances, you name it. Last year we got really excited about this and headed out with much enthusiasm thinking we will visit all those museums we didn’t want to pay for. What we didn’t take into account were the crowds… first of all any event in Malta tends to get pretty crowded, secondly free events are even more popular, third Valletta is so small and the streets are so narrow that throngs of people quickly make it a rather unpleasant place to be. Therefore last year, despite our great plans, we only managed to visit the St. John’s Co-Cathedral and the National Library (latter is actually always free which we didn’t know last year) – there were such horrendous queues to all the places that we gave up on any other visits. However it was nice to have seen at least the cathedral and the library, both well worth a visit.
 


Treasures of the National Library


Tänä vuonna olimme viisaampia ja lähdimme ajoissa liikkeelle tarkoituksenamme tehdä täsmäisku niihin paikkoihin, jotka jäivät viimeksi näkemättä. Tapahtuma alkaa periaatteessa klo 19, joten suuntasimme Vallettaan hyvissä ajoin ennen sitä. Olihan siellä silloinkin jo aika lailla porukkaa, mutta onnistuimme olemaan lähestulkoon ensimmäisiä jonossa Suurmestarin palatsiin, joka on myös Maltan presidentin virka-asunto. Siellä on ollut tarkoitus käydä iät ja ajat, mutta nyt viimein onnistuimme. Sieltä löytyi toinen toistaan upeampaa huonetta hienoine tapetteineen sekä kattomaalauksineen. Palatsin yhteydessä on myös asevarasto, jossa oli haarniskaa jos jonkinlaista ja vanhoja aseita kanuunoista pistooleihin. Todella mielenkiintoinen paikka, olipa hyvä että saimme viimein siellä käytyä! 
State Room
Sieltä oli lyhyt matka kävellä Teatru Manoel-teatteriin, jonka olin myös halunnut nähdä joka tapauksessa. Nyt tämän tapahtuman kunniaksi siellä esitettiin ilmaiseksi 30 minuutin mittaisia Shakespear-näytöksiä. Sielläkin olimme ensimmäisinä jonossa klo 20 esitykseen, joka tosin oli niin myöhässä että seisoimme jonossa ainakin puoli tuntia odottamassa. Siinä vaiheessa kuulimme, että tämä esitys olisi maltaksi ja seuraava olisi englanniksi.... hitot, pointtina oli kuitenkin nähdä teatteri sisältäpäin (ja istua alas!) emmekä olisi jaksaneet enää seisoa jonottamassa seuraavaan näytökseen, joten katsoimme sen sitten maltaksi. Kokemus sinänsä, eipä siinä tarvinnut paljon mitään ymmärtää. Teatteri oli kuitenkin hieno, kuin pienempi versio Milanon La Scalasta näyttävine esirippuineen, kullalla koristeltuine aitioineen ja kristallikruunuineen. Haluan ehdottomasti käydä siellä vielä katsomassa jonkun näytelmän tai ehkä konsertin, akustiikka kun on kuulemma huippuluokkaa.



The President's Throne


This year we were wiser and decided to head out early going straight to the places we missed last year. The event supposedly starts at 7pm so we headed to Valletta well before that. Even then there were quite a lot of people but at least we managed to get into the beginning of the queue to the Grandmaster’s Palace which also functions as the office of the President of Malta. It is one of those places we have been planning to visit for ages but now we finally got there. You can find amazingly decorated State rooms, one more gorgeous than the other with their fine wallpapers and matching carpets and magnificently painted ceilings. There is also the Armoury where you can see all sorts of old weapons from cannons to guns as well as the impossibly heavy-looking armours the knights used to wear. A really interesting place to visit, I’m so glad we finally made it there! From there it is a short walk to the theatre Teatru Manoel which I wanted to see in any case. Now as a bonus they were doing free 30-minute shows of Shakespeare. Also here we were the first ones in the queue for the 8pm showing, however it was so late that we ended up standing there at least 30 minutes waiting to get in. Only at this stage did we find out that the showing will be in Maltese and the next one would be in English… the hell with it, the point of going there was to see the theatre from inside (and to sit down!) and we didn’t want to start queuing up all over again for the next show so we watched it in Maltese then. That’s an experience, I suppose, watching a play without understanding a word. In any case the theatre is really impressive, like a smaller version of La Scala in Milan with its wooden boxed decorated with gold leaf and beautifully decorated ceiling. I definitely want to visit again to see a whole play or maybe a concert – the acoustics are meant to be world-class as well. 


Teatru Manoel


Jos olisi ollut enemmän turnauskestävyyttä, olisin halunnut vielä käydä Arkeologisessa Museossa, mutta pari tuntia ihmismassojen keskellä riitti meille. Valletta on muutenkin aika eloisa paikka ja kieltämättä pikkukadut lukuisine baareineen ja ravintoloineen ovat sangen viehättäviä, mutta liikaa ihmisiä on nyt vain liikaa meidän makuun – jonottaminen käy jalkojen ja hermojen päälle. Lähdimme sulassa sovussa klo 21 tienoilla kotiin ja silloinhan niitä ihmisiä vasta olikin tulossa kaupunkiin... hyvä, että pääsimme sentään alta pois! 

Courtyard of the Grandmaster's Palace

 
If we had been a little bit more energetic and tolerant I would have still liked to visit the National Archaeological Museum but two hours of crowds was enough was us. Valletta is pretty lively even on a regular day and without a doubt the little streets with their numerous bars and restaurants were tempting but too many people is just too many people and queuing gets on my nerves and feet. We left at around 9pm and narrowly missed the even bigger crowds just making their way into the city… good timing!

The Armoury


No comments:

Post a Comment