Kuka Nomadi? Nomadi Who?

Sunday, March 27, 2016

Pääsiäistä Maltalla - Easter in Malta

Voimakkaasti roomalais-katolisessa maassa pääsiäinen on melko iso juttu. Uskonnollisessa mielessä isompi kuin joulu, mutta vähemmän kaupallistettu. Mehän emme ole ollenkaan uskonnollisia, eikä pääsiäinen ole minulle lapsuuden virpomisten jälkeen tarkoittanut koskaan mitään muuta kuin muutamaa vapaapäivää. Täällä se on kuitenkin niin tärkeä osa vuodenkiertoa, ettei sitä voi olla huomioimatta. Niinpä halusin kertoa teille vähän maltalaisesta pääsiäisestä.

In a deeply Roman Catholic country Easter is pretty much a big deal. In religious since even bigger than Christmas and much less commercialized. We are not religious at all and for me Easter only ever meant a couple of days off. Here in Malta it's however such a big part of the year that I cannot quite ignore it. Therefore I wanted to tell you a little bit about Easter in Malta. 

Kwarezimal enjoyed on the beach

 

Periaatteessa tulisi pitää 40 päivän paasto ennen pääsiäistä. Tätähän ei käytännössä juuri kukaan tee, hädintuskin onnistutaan olemaan syömättä lihaa tai makeita herkkuja pitkänäperjantaina. Hauskaa tässä on se, että Maltalla on kehitetty ihan omanlaisensa herkku "paaston ajalle" nimeltään kwarezimal, joka on vähemmän rasvainen ja sokerinen kuin suurin osa muista perinteisistä leivonnaisista - ja siinä mielessä sitä voidaan pitää sopivana herkkuna paastolle. Se on tosin niin herkullista, ettei sen syömistä voi miksikään uhrautumiseksi kutsua. Pitkäperjantai on kuitenkin se päivä, joka pitäisi viettää kieltäytyen mistään liiallisista lihan iloista Jeesuksen kärsimystä muistellen. Vähemmän uskonnolliset ja/tai vähemmän asialleen omistautuvat ihmiset saattavat tosin unohtaa tämän ja ravintolat sekä kahvilat ovat auki tarjoillen ihan mitä tahansa asiakkaille sattuu maistumaan.

Basically you are supposed to be fasting forty days before Easter. In practice nobody really does this, it's hard enough to try and not eat meat or sweets on Good Friday. The funny thing is that in Malta they have actually developed a particular "lent time" biscuit called kwarezimal which is less fatty and sugary than most of the traditional sweets and therefore deemed to be ok to eat during the lent. However it is so very delicious that you cannot really call it a sacrifice to eat it! Good Friday is the day when you are supposed to abstain from carnal pleasures and focus on the ordeals of the Christ. Those of lesser faith and/or devotion might forget all about that, though, and the bars and restaurants are open serving you whatever you might wish to have that day. 


Good Friday Procession in Valletta


Pitkänperjantain tärkein ohjelmanumero on messun jälkeen tapahtuva kulkue, joka symbolisoi Jeesuksen elämää. Tässä ei ole kyse mistään bileparaatista, vaan hitaasta ja vakavasta kulkueesta ihmisiä pukeutuneena erilaisiksi Raamatun hahmoiksi, monet kantaen hirvittävän painavia patsaita jotka kuvaavat Jeesusta tai pyhimyksiä. Menimme katsomaan tätä kulkuetta Vallettaan, joka on meitä lähinnä, mutta kulkeita järjestetään monissa eri kylissä. Kuten tavallista ylikansoitettulla Maltalla, Valletan kapeat kadut olivat ihan tupaten täynnä kulkuetta katsomaan tulleita ihmisiä. Tunnelma oli kuitenkin melko harras ja hiljainen, ottaen huomiooon kuinka paljon ihmisiä oli ahtautunut pieneen tilaan. Valletta tarjoaa loistavan taustan näille historiallisille kulkueille, koska kaikki rakennukset ovat niin vanhoja ja toisiinsa sointuvia beigensävyisine kalkkiseinineen. Sinne sopii muinaiset roomalaiset ja egyptilaiset hyvin joukkoon. Kyllähän se tällaista ei-uskonnollista ihmistäkin kosketti. Annan kuvien puhua puolestani.

The most important programme of Good Friday is the procession taking place after the mass. It symbolizes the different parts of Jesus' life. This is no fun parade but a slow and solemn procession of people dressed up as different biblical characters and carrying horribly heavy statues of the Christ. We went to see it in Valletta as that's the closest to us but they do the processions in many different towns in Malta. As it typical in the over-crowded island that is Malta, the narrow streets of Valletta were packed with people coming to see the procession. However the atmosphere was rather quiet and solemn, considering how many people were packed into the small area. Valletta provides a magnificent backdrop to this historical procession as all the buildings are so ancient-looking and perfectly matching each other in their beige limestone-glory. It is a really fitting background for the ancient Romans and Egyptians. The procession was impressive also to non-religious observer. I will let the pictures do the talking. 




Lauantai oli sitten melko lailla business as usual-tyyppinen päivä - kaupat olivat auki eikä tietääkseni mitään sen erikoisempia perinteitä harrasteta tänä päivänä. Sunnuntai on sitten se ilon päivä, jolloin se niin sanottu paasto (jota ei välttämättä ollenkaan harrastettu) loppuu ja sehän toimii hyvänä tekosyynä syödä oikein kunnolla. Maltalaiset tunnetusti rakastavat syömistä (ovathan he EU:n ylipainoisin kansa) ja pääsiäissunnuntaina perheet suuntaavat mieluusti ravintoloiden notkuvien buffet-pöytien ääreen. Tämä on ilmeisesti maan tapa, eikä ole tyypillistä raataa itse hellan ääressä sunnuntaina. Tähänkin liittyy tyypillinen herkku nimeltään figolli, joka on ulkonäöltään lähinnä piparia muistuttava suklaalla kuorrutettu mantelileivonnainen. Me emme suunnanneet ravintolaan vaan laitoimme pääsiäislounaat ihan itse, figolli haettiin kaupasta.

Huomenna onkin sitten paluu arkeen ja työelämään. Ensi viikolla on sentään taas joku pyhäpäivä (en jaksa edes muistaa, mikä), joten tulee taas olemaan neljän päivän työviikko. Mikäs tässä ollessa!

Saturday seemed to be pretty much business as usual - the shops were open and as far as I know there are no particular traditions for this day. Sunday is the day of joy when the fast (which nobody did anyway) comes to an end and it's the perfect excuse to eat as much as you like. The Maltese are famous for their love of food (and, sadly, for being the most obese EU nation) and on Easter Sunday the families head to the sumptuous buffet tables of nice restaurants. This appears to be the norm, rather than spending the Sunday slaving by the stove. There is of course also the special Easter treat called figolli, a lovely chocolate-covered almond biscuit. We did not go to a restaurant but prepared our Easter lunch home and got our figolli from the shop. 

As Monday is not a bank holiday here, it's back to reality and work tomorrow. At least there is another bank holiday next week (I can't even remember which one!) so it's only four days of work. Happy Easter, y'all! 

Figolli

No comments:

Post a Comment