Kuka Nomadi? Nomadi Who?

Thursday, February 1, 2018

Kuuban ensitunnelmia - Cuba, first impressions

Meksikon jälkeen edessämme oli reissun  toiseksi viimeinen osio; kolme viikkoa Kuubassa. Cancunin ja Havannan välinen lento oli yksi elämäni lyhyimmistä, 40 minuuttia. Sinä aikana ehdittiin tarjoilla keksipakka ja virvoitusjuoma ihan ilmaiseksi, mikä tuntui oikein luksukselta eurooppalaisiin halpalentoyhtiöihin tottuneesta. Kentällä meitä odotti sovitusti Airbnb-isäntämme järjestämä taksi, joka vei meidät kotiovelle asti suolaiseen 30 CUC:in (eli suunnilleen sama summa euroissa) hintaan. Vaihtoehtoja ei kuitenkaan oikein ole, sillä julkista liikennettä kentältä kaupunkiin ei ole ja lähimmälle bussipysäkille olisi ollut kohtuuttoman pitkä kävelymatka.



After Mexico we were facing the second last section of our trip: three weeks in Cuba. The flight between Cancun and Havanna was one of the shortest ones I have ever experienced; 40 minutes. During that time we were served a refreshment and a pack of biscuits, which felt like luxury for somebody used to the European low cost airlines. At the airport we were picked up, as agreed, by the taxi organized by our Airbnb hosts, who took us to the apartment in the city for the hefty sum of 30 CUC (roughly the same sum in euros). However there aren't really any options, as there is no public transport from the airport and the closest bus stop would have been unreasonably far away to walk. 





Heti lentokentältä lähtiessämme kävi ilmi, että ainakin osa Kuubaan liitetyistä kliseistä on totta: bongasimme heti monta vanhan ajan amerikanrautaa, samoin kuin kokoelman vähintään 30 vuotta vanhoja Ladoja ja Moskvitsejä. Airbnb-isäntämme ottivat meidät sydämellisesti vastaan esitellen koko asunnon katosta lattiaan ja antaen paljon vinkkejä myös mitä tehdä Havannassa, minne mennä syömään jne. Heidän suosituksiaan seuraten söimmekin Havannassa hyvin ja suurimman osan aikaa halvalla, mikä myöhemmin osoittautui poikkeukseksi. Mitä kauemmaksi Havannasta päädyimme, sitä huonommaksi ruoka muuttui, mutta siitä lisää myöhemmissä postauksissa!

One of the nice meals in Havanna


Right away after leaving the airport we saw that at least some of the cliches associated with Cuba are true: we spotted several classic American cars from the 1950's as well as a collection of Moskviches and Ladas that were at least 30 years old. Our Airbnb hosts welcomed us with open arms, showing us every inch of the apartment and giving lots of tips on what to do in Havanna, where to eat and so on. Following their recommendations we did eat well in Havanna, and most of the time cheaply, which later on turned out to be an aberration. The further away from Havanna we went, the worse the food got - but more about that later on!





Havannassa on selkeästi ihan erilainen fiilis kuin Meksikossa, josta tulimme. Niin ihmiset, ruoka, musiikki kuin arkkitehtuurikin on ihan erilaista. Sosialismi näkyy selkeästi kaikkialla, sillä missä silmämme ovat tottuneet näkemään teini-ikäisiä malleja mainostamassa kaikkea hajuvedestä vaatteisiin, Kuubassa näkee valtavia propagandajulisteita Fidel Castron tai Che Guevaran kuvilla varustettuna. Mainoksiakin saattaa nähdä silloin tällöin, mutta erittäin paljon vähemmän kuin missään muussa tuntemassani maassa.

The general vibe in Havanna is clearly very different from Mexico where we came from. Everything, the people, the food, the music and the architecture is different. Socialism is clearly visible everywhere: where our eyes are accustomed to seeing posters of teen aged models advertising everything from perfumes to clothes, in Cuba you just see enormous propaganda posters with Fidel Castro or Che Guevara. You may see a few advertisements here and there, but there is certainly  much less commercialism than in any other country I have ever been to.




Mielestäni Kuubassa kokee huomattavasti Meksikoa enemmän lievää ahdistelua yli-innokkaiden kauppiaiden ja polkupyörätaksikuskien hellittämättömän paineen alla. Lisäksi miehet ja pojat näyttävät pitävän kansallisvelvollisuutenaan naisten perään huutelua ja vislaamista, mitä en muista kokeneeni vuosikausiin missään päin maailmaa. Yleensä se ei kuitenkaan johda mihinkään lähentelyyn, kun sen vain jättää huomiotta. Ihmiset myös vaikuttavat puhuvan yllättävän hyvin englantia, turistilookimme sai monet puhumaan meille automaattisesti englantia. Siinä mielessä se oli ihan eduksi, että äkkiseltään kuubalainen espanja kuulosti minun korvaani pitkälti ihan käsittämättömältä ja jouduin välillä vaihtamaan itse keskustelukielen englantiin, kun en kerta kaikkiaan ymmärtänyt vähääkään mitä toinen selittää espanjaksi.

Cocotaxi and one of Hemingway's favourite bars in the background


I felt that in Cuba you experience much more slight harassment than in Mexico, in particular from overly enthusiastic sales people and relentless bicitaxistas. Apart from that, men and boys seem to consider it their national duty to catcall and whistle after every single woman on the streets, which I don't remember experiencing anywhere else in the world for years. However, when you ignore it, it goes no further than that. People also seem to speak surprisingly good English in most parts - our tourist look caused many people speak English to us automatically, which was just as well as I found the Cuban Spanish really difficult to understand. At times I had to initiate the change of language to English, as I simply didn't have a clue what they were saying in Spanish. 


Spot Che Guevara in the picture


Kuuban kaksoisvaluuttajärjestelmä tuottaa alkuun vähän päänvaivaa, mutta ainakin CUC eli turistipeso on superhelppo käsitellä siinä mielessä, että se on melko lailla yksi yhteen euron kanssa. Joissain paikoissa hinnat ilmoitetaan vain turistipesoissa, toisissa vain paikallispesoissa, joissain hinnat näkyvät molemmissa valuutoissa. Yleisesti ottaen paikat, joissa hinnat ilmoitetaan paikallisessa valuutassa, ovat huomattavasti halvempia kuin turistipaikat. Turistilisää joutuu maksamaan useimmissa paikoissa, kun paikalliset pyöristävät CUP-valuutan melko reilusti ylöspäin, mutta asiaa auttaa jos saa jossain paikallisia pesoja vaihtorahana ja voi maksaa niillä turistivaluutan sijaan.

The double currency that is being used in Cuba can cause a bit of a headache but at least the tourist peso CUC is really easy to handle in the sense that 1 CUC is pretty exactly 1 euro. In some places you will see prices only in tourist pesos, other places just in local pesos, while in some places the prices are given in both currencies. Generally speaking the places where the prices are in local currency only are considerably cheaper than touristy places. You will end up paying quite a bit of tourist tax when paying in CUC though, as the prices tend to get rounded up pretty generously. It helps if you get some local pesos as change and can use them for paying rather than the tourist pesos. 

Jotta postauksista ei tulisi ihan sietämättömän pitkiä, kerron konkreettisemmin Havannan ajastamme seuraavassa postauksessa - tässä oli vain hiukan ensivaikutelmia!

To avoid making every post unbearably long, I will tell more of our time in Havanna in the next post - this covered only our very first impressions of Cuba!

No comments:

Post a Comment