Osa Neljäkymmentäkaksi – Part Forty-Two: Melbourne

Tasmanian villin luonnon jälkeen oli aika palata urbaaniin sykkeeseen, yhteen Australian tärkeimmistä kaupungeista eli Melbourneen. Olin tullut matkan varrella siihen tulokseen, että useimmilla australialaisilla on hyvin vahva mielipide siitä, kumpi on parempi – Sydney vai Melbourne (koska niitä pitää aina verrata toisiinsa) ja suurin osa ihmisistä, jotka eivät asu Sydneyssa, vastaus oli Melbourne. Turistin kannalta Melbourne ei kuitenkaan ole erityisen täynnä tärkeitä nähtävyyksiä – sen vahvuus kuului olevan runsaassa ravintola- ja kahvilatarjonnassa (kaikki alkoivat aina puhua kahvilakulttuurista Melbournen mainitessaan), katutaiteessa ja yleisessä ”coolissa” ilmapiirissä. Niinpä mekin otimme Melbournen keikkamme hyvin rennosti hengaillen kahviloissa ja syöden todella hyvää ruokaa.

Hanging out on Federation Square on Christmas Day

Gina enjoying her coffee

 

After the remote wilderness of Tasmania it was time to return to urban beat to one of Australia’s most important cities, Melbourne. I had concluded along the way that most Aussies have a very strong opinion on which one is better, Sydney or Melbourne (the comparison is inevitable) and majority of people who don’t live in Sydney consider Melbourne better. For a tourist Melbourne doesn’t really have many must-see sights – it appeared that its strength lies in the abundance of cafes and restaurant (everyone starts talking about the café culture when mentioning Melbourne), street art and any edgy art scene and in generally cool atmosphere. So we also took our stay very easy, hanging out in cafes and enjoying some awesome food. 

Meillä oli harvinaisen pitkä aika vietettävänä kaupungissa, sillä Tasmaniasta palattuamme meillä oli ensin 5 päivää sohvasurffailua ja sitten viikon talo- ja kissavahtipesti. Joulu olisi ollut ikävää viettää kahdestaan jossain hostellissa, joten löysimme onneksi sohvan ensin 3 päiväksi intialaisen Anujin luona (jossa oli tosi mukavaa – hän on kokki, joten hän laittoi kämppiksensä kanssa meille ihan upean intialaisen illallisen) ja sitten jouluaattona vaihdoimme paikkaa alunperin srilankalaisen Carlin luo. Hän oli järjestänyt kunnon sohvasuffailujoulubileet: siellä kolmen makuuhuoneen pienehkössä talossa nukkui Carlin ja hänen 7-vuotiaan tyttärensä lisäksi kaksi saksalaistyttöä, kaksi hollantilaistyttöä, virolainen pariskunta sekä me (me olimme viimeinen lisäys tähän porukkaan, joten nukuimme keittiön lattialla). Kaiken tämän porukan lisäksi jouluillalliselle tuli vielä yksi puolalainen ja kaksi virolaistyttöä. Siellä sitten kaikki laittoivat jotain jouluruokaa omasta maastaan (minä tosin tein vegaanista linssimureketta, joka on oma versioni jouluruoasta), ylensyötiin kuten perinteiseen jouluun kuuluun ja juotiin viiniä – ei mikään rauhallinen joulu, mutta mukava tapa viettää joulua kaukana kotoa. 

CS Christmas dinner

Unusually enough we had a lot of time to stay in Melbourne as we started off with 5 days of couchsurfing and then had a house-sitting job for a week after that. It would have been a bit sad to spend Christmas in a hostel so luckily we had found a couch first at Anuj’s place (that was great – he’s an Indian chef and he and his house mate cooked us an amazing Indian dinner) and on Christmas Eve we moved to Carl’s place. Carl is originally from Sri Lanka and he had arranged a proper CS Christmas party; his smallish 3-bedroom house had first of all Carl and his daughter, then 2 German girls, 2 Dutch girls, an Estonian couple and us sleeping (we were the last ones to sign up so we slept on the kitchen floor) and apart from all these people, also another two Estonian girls and one Polish girl joined us for Christmas dinner. Everybody cooked foods from their country (I however opted for a less traditional vegan dish), we were all over-eating as is traditional and enjoyed plenty of wine as well. It was a nice way to spend Christmas far from home for all of us. 

Anju and Kristi cooking for us

Kaiken tämän hulinan jälkeen oli kiva vaihtaa paikkaa ja mennä ihan kahdestaan talovahdeiksi. Meillä oli ollut tarkoitus tehdä talovahtihommia enemmänkin, jota varten rekisteröidyttiin Aussie House Sitters-sivustolle. Homma toimii siten, että talovahtia tarvitsevat saavat julkaista profiilinsa ja ilmoituksensa ilmaiseksi, pestiin tarjoutuvat talovahdit maksavat rekisteröityessään vuosittaisen maksun 65 AUD. Sekä paikkaa hakevat että pestiä tarjoavat osapuolet voivat selata toistensa profiileja ja ilmoituksia. Lähettelimme muutamia hakemuksia paikkoihin, jotka olisivat sopineet paikkansa ja päivämääriensä osalta, mutta tämä Melbournen keikka oli ainut, joka tärppäsi. Oli se viikon ilmainen majoitus toki rekisteröitymisen arvoista, varsinkin kun paikka oli meille aivan ihanteellinen: moderni mukava talo hiljaisella alueella, sekä todella ihana kissa. Vietimme viikon leväten jouluhulinoiden jälkeen, katsellen leffoja ja käyden silloin tällöin kävelyllä. Kyllä oli ihanaa tämän kaiken reissaamisen jälkeen välillä pysähtyä, purkaa rinkat ja olla tekemättä yhtään mitään. Uuden vuoden aattokin meni suunnitellusti hiljaisissa merkeissä – oltiin kotona kissan kanssa ja juotiin vähän kuohuviiniä keskiyöllä katsellen ilotulitusta telkkarista. 

Our cat for the week: Henry!

After the busy and crowded Christmas it was nice to move onto the house-sitting job just the two of us. We had planned to do more house-sitting along the way so we had signed up on Aussie House Sitters. The way it works is that the people looking for sitters can use the site for free whereas the potential sitters need to pay an annual fee of 65 AUD. Both parties can then browse each other’s’ profiles and ads. We had sent a few applications to ads that matched our dates and locations but this one in Melbourne was the only one that worked out. Getting one week of free accommodation was well worth signing up, especially as the place was just ideal for us: a beautiful modern house in a quiet suburb with an absolutely gorgeous cat. We spent a week just resting, watching movies, catching up with some writing projects and going out for little walks. It was so lovely to stop for a while, unpack the backpacks and do nothing after non-stop travelling for more than three months. Also the New Year’s Eve was as quiet as we had planned – we stayed home with the cat and had some sparkling wine while watching the fireworks on TV.

A park (name of which I forget...)

Mitä sitten teimme Melbournessa? Helppo tapa aloittaa kaupunkiin tutustuminen on hypätä ilmaiseen City Circle-ratikkaan, joka on viehättävän vanhanaikaisen näköinen ja kiertää ympäri kaupungin keskustaa. Sillä matkasimme Docklands-satama-alueelle, joka oli mukavannäköinen alue ravintoloineen (tosin turhan hintavia meidän kukkarollemme) ja purjeveneineen ja pysähdyimme myös State Library-kirjastossa, joka on hieno rakennus itsessään. Siellä oli myös mielenkiintoinen (ja ilmainen!) näyttely Melbournen boheemeista taidepiireistä. Ihan keskustassa hengailtiin Federation Squarella, jossa on iso ulkoilmaleffateatteri (joulupäivänä siellä näytettiin Ihmeellinen on elämä, katsottiin pari minuuttia ja itkin) ja paljon ravintoloita, take away-ruokaa ja vaikka mitä. Yarra-joen varrella oli kiva istuskella ja syödä take away-sushia auringonpaisteessa. Vietimme aikaa myös eri puistoissa kaupungin alueella ja kävimme Australian isoimmassa kirkossa, St. Patrickin katedraalissa. Suurin osa Australiassa näkemistämme kirkoista on ollut ihan miniatyyrikokoisia nukketalon näköisiä kirkkoja, joten tämä tuntui ihan valtavalta, vaikka ei se Espanjan katedraaleihin verrattuna niin iso ollut. St. Kildan satama-alueella käytiin katsomassa luonnonvaraisia pingviinejä – siellä asuu iso pingviinikolonnia, joita voi käydä katsomassa auringonlaskun aikoihin, kun ne palaavat mereltä kotiin. Me olimme vähän turhan aikaisessa, kun piti odottaa yli tunti ennen kuin ensimmäinen pingviini suvaitsi ilmestyä ja paikallisen tyypin mukaan olisi mennyt vielä ehkä tunti ennen kuin suurin osa niistä tulee näkyviin. Siellä oli muutama muukin turisti odottelemassa, koko laituri ihan täynnä porukkaa. Ei jaksettu siellä kylmässä odotella enää sen kauempaa, nähtiin muutama pingviini ja söpöjähän ne olivat. 

Melbourne CBD seen from St. Kilda Pier

Kaiken kaikkiaan Melbourne on kiva kaupunki hengailla ja varmaan tosi kiva paikka asua (jos on varaa maksaa niitä vuokria) mutta jos nyt pitäisi valita suosikki, valitsisin silti Sydneyn. Meille oli tosi hyväksi pysähtyä vähän pitemmäksi aikaa ja levätä, nyt on taas virtaa uusille kokemuksille – vuokrattiin auto ja lähdetään tutkailemaan Great Ocean Roadia!

So what did we do in Melboune tourist-activity-wise? The easiest way to get started is to jump on the City Circle tram line which is a quaint old-fashioned tram circling the city. With that we went to see the Docklands, a charming harbour area with lots of restaurants (those restaurants were out of our budget though) and also stopped at the State Library, which is a lovely building in itself and this time it also housed the interesting (and free!) exhibition on bohemian Melbourne artist scene. In the centre we were hanging out on Federation Square where they have for instance a gigantic outdoors cinema (on Christmas Day they showed It’s a Wonderful Life, we stopped for a few minutes to watch it and I cried of course) along with plenty of restaurants, take away food etc. It was also nice to have sushi picnics along the Yarra River or in one of the many nice parks in the city area where we sat around people-watching in the sunshine. We also visited St. Patrick’s cathedral that turned out to be the biggest church in Oz – not surprising, as most of the other churches we have seen seemed like miniature-sized compared to any cathedrals in Spain. The area of St. Kilda was a lovely place to hang out – that’s where we went to see the local penguin colony. You can see the penguins on the pier every evening at sunset when they return home from the sea. Unfortunately we were a little early and therefore had to wait more than an hour before the first penguin appeared and according to a local guy it would have still been another hour before more of them should show themselves. There were loads of other tourists waiting as well, the pier was full of people. It was late and we were freezing (yes, it was cold! Australian summer is really not up to my expectations!) so we didn’t want to wait any longer – anyway we saw a few of them and they were really cute. 

A penguin returning home at St. Kilda

All in all, Melbourne was a really cool city to hang out in and probably it’s great to live in (if you can afford the rent) but if I had to choose, I still liked Sydney better. It was really lovely for us to stop and get some rest – now we are filled with new energy and are ready to hit the road again. We rented a car and are heading to the Great Ocean Road!