Matkablogi Sillä välin maailmalla - Travel Blog In the meanwhile, somewhere around the world...

Kuski jarrutti yhtäkkiä ja pysähtyi keskelle tietä huudahtaen “look, elephant!” Ja niinpä olikin, siinä se möllötti ihan tien vieressä kaikessa rauhassa nyhtäen heinää kärsällään. Normaali nykyajan matkustajan reaktio tietenkin olisi kaivaa samantien esiin sen seitsemän sortin kamerat ja ottaa kuvia ja videoita heti, kun mitään Instagramin arvoista tapahtuu. Me olimme kuitenkin ottaneet viimeisen neljän tunnin aikana niin paljon kuvia ja videoita norsuista, että jätimme kuvaamisen sikseen ja keskityimme vain katsomaan ja ihailemaan tuota majesteettista valtavaa eläintä, joka oli niin lähellä meitä piittaamatta meistä tuon taivaallista. Lopulta kuskimme kehoitti minua antamaan hänelle kännykkäni, jotta hän voi ottaa meille kuvia norsun lähtiessä ylittämään tietä ja me saimme edelleen keskittyä katsomiseen. Jatkaessamme matkaa kuski kertoi meille hilpeästi, miten vaarallinen tämä tie oli, sillä sen seudulla liikkuu paljon norsuja. Nämä vaarat eivät näyttäneet häntä paljon huolettavan, s

Sigiriya on vain 75 km päässä Anuradhapurasta, mutta se tuntui täysin eri maailmalta. Matkasimme ensin Dambullaan hengenvaarallisella bussilla (300 rupiaa eli n. 1,5 euroa meiltä kahdelta), jonka kuskilla oli selkeästi itsemurhahaaveita, tarkoituksenamme jatkaa Dambullasta 15 km päähän Sigiriyaan samoin bussilla, joka olisi maksanut jotain 40 rupian eli 20 sentin pintaan per henkilö. Seisoessamme paahtavassa helteessä rinkat selässä palveluksiaan tarjoavien tuk-tuk-kuskien keskellä motivaatio säästää muutama euro haihtui ilmaan, ja päädyimme matkaamaan tuk-tukilla suoraan majataloomme maksaen 800 rupiaa eli noin 4 euroa. Majatalomme oli toisaalta viidakon keskellä, toisaalta vain parin minuutin kävelymatkan päässä Sigiryan kylän “keskustasta” - eli pienestä kadunpätkästä, jonka varrella oli vieri vieressä ravintoloita, kahviloita, kauppoja eikä paljon muuta. Toisin sanoen, jos Anuradhapurassa tunsimme olevamme hieman turistipolun sivussa, Sigiriyassa olimme keskellä länsimaalaisille

Anuradhapura, pyhä kaupunki, ei näytä olevan ihan jokaisen Sri Lankan kävijän must-do-listalla. Suurin osa turisteista ei eksy Kandya pohjoisemmaksi, ja sen huomaa kyllä katukuvassa. Olimme jo bussimatkalla lähestulkoon ainoat länsimaalaiset, eikä kaupungin kaduilla sen kummemmin kuin temppeleissä näkynyt ainakaan meidän visiittimme aikana kovinkaan paljon valkonaamoja. Paikalliset lapset etenkin näyttivät pitävän meitä melkoisena nähtävyytenä, ja huomasin useaan kertaan teinien ottavan meistä salaa kuvia kännyköillään. Tämä antoi vierailullemme oman eksoottisen lisänsä, ja itse koin Anuradhapuran ehdottomasti käymisen arvoiseksi. At Sri Maha Bodhi temple The Sacred City of Anuradhapura doesn’t seem to be on every Sri Lanka visitor’s must do -list. Most of the tourists don’t travel further up north than Kandy, and you can certainly see that when looking around in the city. Already on the bus trip up we were almost the only Westeners, and we didn’t see too many white fac