Osa Viisikymmentäviisi – Part Fifty-Five: Kaikoura



Kaikoura on pieni kylä, mutta suosittu turistikohde varsinkin whalewatching-risteilyidensä takia (valaidenkatseluristeily? Kyllä tämä suomenkieli on hankalaa!) ja sen kyllä huomasi katukuvassa; kylässä tuntui olevan vain ja pelkästään turisteja, varsinkin niitä 18-vuotiaita saksalaisia, jotka ovat kyllä valloittaneet koko Uuden-Seelannin ylipäänsäkin. En ole muistaakseni vielä kirjoittanut tästä ilmiöstä, että ilmeisesti kaikille saksalaisille nuorille on pakollinen virstanpylväs tulla Uuteen-Seelantiin lukion jälkeen viettämään välivuotta reissaten ympäriinsä ja mahdollisesti tehden vähän hanttihommia siinä sivussa. Kaikki hostellit, missä olemme majailleet, samoin kuin mikä tahansa turistikohde, on ihan täynnä nuoria saksalaisia ja saksaa kuulee katukuvassa varmasti enemmän kuin englantia tai kaikkia muita kieliä yhteensä. Toinen suuri turistiryhmä ovat kiinalaiset, jotka tosin vaeltavat enimmäkseen suurissa ryhmissä omilla busseillaan eikä heitä näe läheskään niin paljon hostelleissa. Kuulostan ehkä katkeralta, eipä sillä että nämä saksalaiset minua nyt henkilökohtaisesti häiritsisivät, tunnen kai vain itseni niin vanhaksi kun ne ovat kaikki niin nuoria. Joka tapauksessa, takaisin Kaikouraan. 

Add caption

Kaikoura Peninsula

Kaikoura is a very small township that is very popular among tourists particularly for its whale-watching cruises and you can really see that as soon as you arrive; there didn’t seem to be anyone else there but the tourists, especially the 18-year-old Germans who have conquered the whole of NZ. I don’t think I have written about this phenomenon yet – it seems that it’s an obligatory rite of passage for all young Germans to come to NZ for a year to travel around and possibly do some work here and there after finishing high school or uni or whatever. Any hostel we have stayed in, as well as any tourist attraction, is chock-a-block full of young Germans and on the street you definitely hear more German than English or any other languages put together. Another big tourist group is the Chinese, although they tend to travel more in big groups with their own buses and you don’t see so many of them in the hostels. I might sound a little bitter, it’s not that I have anything against these Germans – I guess they just make me feel old by being so very young. In any case, let’s talk about Kaikoura.  

Olimme päättäneet pysyä Kaikourassa kolme yötä, vaikka siellä ei kauhean paljon tekemistä ja näkemistä olekaan, lähinnä sen takia etta on niin väsyttävää vaihtaa paikkaa joka yö, pakata rinkat ja matkata joka päivä monta tuntia. Ajateltiin, että olisi kiva pysähtyä vähän pitemmäksi aikaa johonkin pieneen ja suhteellisen hiljaiseen paikkaa, chillata, lukea, kirjoittaa enemmän ja noin ylipäänsä vaan pysähtyä. Se olikin ihan hyvä päätös, varsinkin kun olimme varanneet todella kivan hostellin (Hostel Albatross), jossa oli hyvä fiilis. Emme halunneet maksaa kauheita hintoja risteilyistä sun muista, kun kerran olimme nähneet jo valaita Bay of Islandsissa ja muutenkin käyttäneet jo aika paljon rahaa eri ohjelmiin. Vietimme päivämme Kaikourassa rennosti, kävimme pitkillä kävelyillä kuten Peninsula Walk, jossa kierrettiin koko niemi (noin 12 km), nähtiin paljon siellä asuvia hylkeitä, ihailtiin mahtavia vuoristomaisemia ja jyrkänteitä sekä villinä raivoavaa merta (oli ihan hillittömän tuulista).
Crazy windy!
Välillä käytiin muutamalla oluella ja syömässä, yhtenä päivänä käytiin lounaalla kuuluisassa Seafood BBQ-kiskalla. Se oli taas näitä ”kasvissyöjä kävelee kalaravintolaan”-vitsejä. Olin olettanut, että heillä olisi sentään ranskiksia, kun kai ne nyt jotain fish&chips-settiä myy, mutta kävi ilmi, etteivät myy. Tekivät ne sitten mulle salaattivoileivän ja vieläpä ilmaiseksi, todella ystävällisiä ihmisiä. Oli tarkoitus käydä läheisellä lammasfarmilla katsomassa lampaiden kerimistä (kaikesta ne keksivätkin tehdä ohjelmanumeron!), mutta vaikka esitteen mukaan siellä piti olla show joka päivä klo 13:30 sekä klo 16, ei siellä klo 13:30 ketään ollut eikä mitään showta missään. Eikä ketään, jolta olisi voinut kysyä. Emme sitten jaksaneet odotella monta tuntia toista mahdollista showta, ei se lammasten keriminen nyt niin kiinnostavalta tuntunut. 
The "world famous" Seafood BBQ

Oli mukavaa ottaa välillä rennosti. Kyllä Kaikourassa olisi ollut paljon aktiviteetteja tarjolla, mutta ihan ilmaiseksikin siellä saattoi nauttia ihan vaan olemisesta kauniissa maisemissa. 

Spot the seal in the picture (no, it's not the one wearing the raincoat)

We had decided to stay in Kaikoura for three nights even though there’s not awfully a lot of things to do, just because it gets a little tiring to change the place every night, packing your stuff and travelling for hours every day. We figured it would be nice to stay put for a while in some relatively calm place, chill, read books, catch up with writing and just do little walks in beautiful surroundings. Kaikoura turned out to be a good place to do just that, especially as we had booked a lovely hostel (Hostel Albatross) with a great relaxed vibe. We didn’t want to spend a lot of money on cruises since we had already seen whales in Bay of Islands and in general paid a lot for many different activities in other places but there were nice things to do for free. We spent our days in Kaikoura by going for walks, like the Peninsular walk that goes around the very tip of the peninsula for about 12km or so. You can see the seal colony that lives there as well as truly spectacular landscape of mountains and the rage of the unruly ocean – it gets crazy windy there. Every once in a while we went out to eat or for a few beers and one day we walked to the “world famous” (of course we only heard of it once in Kaikoura) Seafood BBQ for lunch. That was another one of these “a vegetarian walks into a seafood restaurant” jokes. I had taken it for granted that they would have at least chips, cos surely they would do fish and chips. Turns out they didn’t, however they were kind enough to make me a salad sandwich for free. Nearby there was a sheep farm that did sheep shearing shows (they can turn anything into a spectacle in here!) but even though the brochure said there were shows every day at 1:30pm and 4pm, at 1:30pm there was nobody there, no show to be seen and nobody we could ask. As we didn’t feel like waiting for hours for another potentially cancelled show, we finally gave it a miss – shearing sheep didn’t seem all that interesting that it would be worth the wait. 
Napping seal



It was a lovely few days, taking it easy. There would have been a lot more activities on offer if you don’t mind spending money but you could enjoy the gorgeous views for free.

Comments

Popular posts from this blog

Patikointia Cape Bretonissa - Hiking in Cape Breton

Mitä maksaa eläminen Maltalla - What does living in Malta cost?

Teksasin road trip - Road trip in Texas: Dallas, Austin & Houston