Maltahan on
tunnetusti eloisa paikka täynnä kaikenmaailman tapahtumia. Yksi vuosittainen
kulttuuritapahtuma Vallettassa on nimeltään Notte Bianca (valkoinen yö
italiaksi), jossa museot, kirkot yms. kulttuurikohteet ovat auki keskiyöhön
asti ilmaiseksi. Sen lisäksi kaduilla on kaikenlaista häppeninkiä - on
musiikkia, taideinstallaatiota, tanssiesityksiä ja ihan mitä vaan. Viime vuonna
lähdimme innoissamme joukkoon mukaan ajatuksena käydä kaikissa noissa
museoissa, joihin emme ole raskineet maksaa pääsymaksua. Sitäpä emme taas
ottaneet huomioon, miten täyteenahdettu Malta on... ensinnäkin mikä tahansa
tapahtuma on yleensä ihan liian täynnä ihmisiä, toisekseen ilmaistapahtumat
ovat vielä suositumpia, kolmanneksi Valletta on niin pieni ja kadut niin
ahtaita, että ihmismassat tekevät siitä melko ahdistavan paikan. Niinpä viime
vuonna onnistuimme käymään vain Pyhän Johanneksen katedraalissa sekä
Kansalliskirjastossa (joista jälkimmäinen on itse asiassa aina ilmainen, sitä
emme vain sattuneet vielä viime vuonna tietämään) – joka paikkaan oli niin hirvittävät
jonot, ettei tämän enempää jaksanut. Olimme kuitenkin tyytyväisiä
siihenkin saaliiseen.
 |
| St. John's Co-Cathedral |
Malta certainly is a lively place with more than its share
of different sort of events. One annual cultural event in Valletta is called
Notte Bianca (white night in Italian) where museums, churches and other
cultural sights are open until midnight free of charge. Apart from that there
are all sorts of happenings on the streets – music, art installations, dance
performances, you name it. Last year we got really excited about this and
headed out with much enthusiasm thinking we will visit all those museums we
didn’t want to pay for. What we didn’t take into account were the crowds… first
of all any event in Malta tends to get pretty crowded, secondly free events are
even more popular, third Valletta is so small and the streets are so narrow
that throngs of people quickly make it a rather unpleasant place to be.
Therefore last year, despite our great plans, we only managed to visit the St.
John’s Co-Cathedral and the National Library (latter is actually always free
which we didn’t know last year) – there were such horrendous queues to all the
places that we gave up on any other visits. However it was nice to have seen at
least the cathedral and the library, both well worth a visit.
 |
| Treasures of the National Library |
Tänä vuonna olimme
viisaampia ja lähdimme ajoissa liikkeelle tarkoituksenamme tehdä täsmäisku
niihin paikkoihin, jotka jäivät viimeksi näkemättä. Tapahtuma alkaa
periaatteessa klo 19, joten suuntasimme Vallettaan hyvissä ajoin ennen sitä.
Olihan siellä silloinkin jo aika lailla porukkaa, mutta onnistuimme olemaan
lähestulkoon ensimmäisiä jonossa Suurmestarin palatsiin, joka on myös Maltan
presidentin virka-asunto. Siellä on ollut tarkoitus käydä iät ja ajat, mutta
nyt viimein onnistuimme. Sieltä löytyi toinen toistaan upeampaa huonetta
hienoine tapetteineen sekä kattomaalauksineen. Palatsin yhteydessä on myös
asevarasto, jossa oli haarniskaa jos jonkinlaista ja vanhoja aseita kanuunoista
pistooleihin. Todella mielenkiintoinen paikka, olipa hyvä että saimme viimein
siellä käytyä!
 |
| State Room |
Sieltä oli lyhyt matka kävellä Teatru Manoel-teatteriin, jonka
olin myös halunnut nähdä joka tapauksessa. Nyt tämän tapahtuman kunniaksi
siellä esitettiin ilmaiseksi 30 minuutin mittaisia Shakespear-näytöksiä.
Sielläkin olimme ensimmäisinä jonossa klo 20 esitykseen, joka tosin oli niin
myöhässä että seisoimme jonossa ainakin puoli tuntia odottamassa. Siinä
vaiheessa kuulimme, että tämä esitys olisi maltaksi ja seuraava olisi
englanniksi.... hitot, pointtina oli kuitenkin nähdä teatteri sisältäpäin (ja
istua alas!) emmekä olisi jaksaneet enää seisoa jonottamassa seuraavaan
näytökseen, joten katsoimme sen sitten maltaksi. Kokemus sinänsä, eipä siinä
tarvinnut paljon mitään ymmärtää. Teatteri oli kuitenkin hieno, kuin pienempi
versio Milanon La Scalasta näyttävine esirippuineen, kullalla koristeltuine
aitioineen ja kristallikruunuineen. Haluan ehdottomasti käydä siellä vielä
katsomassa jonkun näytelmän tai ehkä konsertin, akustiikka kun on kuulemma
huippuluokkaa.
 |
| The President's Throne |
This year we were wiser and decided to head out early going
straight to the places we missed last year. The event supposedly starts at 7pm
so we headed to Valletta well before that. Even then there were quite a lot of
people but at least we managed to get into the beginning of the queue to the
Grandmaster’s Palace which also functions as the office of the President of
Malta. It is one of those places we have been planning to visit for ages but
now we finally got there. You can find amazingly decorated State rooms, one
more gorgeous than the other with their fine wallpapers and matching carpets
and magnificently painted ceilings. There is also the Armoury where you can see
all sorts of old weapons from cannons to guns as well as the impossibly
heavy-looking armours the knights used to wear. A really interesting place to
visit, I’m so glad we finally made it there! From there it is a short walk to
the theatre Teatru Manoel which I wanted to see in any case. Now as a bonus
they were doing free 30-minute shows of Shakespeare. Also here we were the
first ones in the queue for the 8pm showing, however it was so late that we
ended up standing there at least 30 minutes waiting to get in. Only at this
stage did we find out that the showing will be in Maltese and the next one
would be in English… the hell with it, the point of going there was to see the
theatre from inside (and to sit down!) and we didn’t want to start queuing up
all over again for the next show so we watched it in Maltese then. That’s an
experience, I suppose, watching a play without understanding a word. In any
case the theatre is really impressive, like a smaller version of La Scala in
Milan with its wooden boxed decorated with gold leaf and beautifully decorated
ceiling. I definitely want to visit again to see a whole play or maybe a
concert – the acoustics are meant to be world-class as well.
 |
| Teatru Manoel |
Jos olisi ollut
enemmän turnauskestävyyttä, olisin halunnut vielä käydä Arkeologisessa
Museossa, mutta pari tuntia ihmismassojen keskellä riitti meille. Valletta on
muutenkin aika eloisa paikka ja kieltämättä pikkukadut lukuisine baareineen ja
ravintoloineen ovat sangen viehättäviä, mutta liikaa ihmisiä on nyt vain liikaa
meidän makuun – jonottaminen käy jalkojen ja hermojen päälle. Lähdimme sulassa
sovussa klo 21 tienoilla kotiin ja silloinhan niitä ihmisiä vasta olikin
tulossa kaupunkiin... hyvä, että pääsimme sentään alta pois!
 |
| Courtyard of the Grandmaster's Palace |
If we had been a little bit more energetic and tolerant I
would have still liked to visit the National Archaeological Museum but two
hours of crowds was enough was us. Valletta is pretty lively even on a regular
day and without a doubt the little streets with their numerous bars and
restaurants were tempting but too many people is just too many people and
queuing gets on my nerves and feet. We left at around 9pm and narrowly missed
the even bigger crowds just making their way into the city… good timing!
 |
| The Armoury |
Comments
Post a Comment