Rauhallisuuden Tyyssija Maltalla - Tranquil Haven in Malta
Kuten aiemminkin on tullut mainittua, Malta on sangen vilkas paikka asua. EU:n tiuhaanasutuin ja meluisin maa tarjoaa vaikka millä mitalla erilaisia tapahtumia, on konsertteja, loputtomasti kaikenlaisia festivaaleja viini- tai olutfestareista kirjallisuus- ja runofestareihin, katutaidetapahtumia ja vaikka sun mitä. Ongelma ei olekaan siinä, etteikö keksisi mitään tekemistä, vaan pikemminkin siinä, miten saisi olla rauhassa. Jos nimittäin väentungoksen ja metelin sijaan haluaisi olla ihan rauhassa jossain ulkotiloissa luonnon keskellä, jossa ei olisi paljon ihmisiä eikä melua, sitäpä ei olekaan niin helppoa löytää. Kun kysäisin viattomasti yhtenä päivänä, mitä vaimoni haluaisi seuraavana viikonloppuna tehdä, hän esitti juuri tämän toiveen. Ja minä kun olin ollut aikeissa ehdottaa Slieman Italian food, wine and cinema-festivaalia...
As I have mentioned previously, Malta is a rather lively place to live. The most densely-populated and the noisiest of all EU countries offers a mind-boggling variety of different events, from concerts to endless string of festivals dedicated to everything from wine or beer to literature and poetry, street art events and everything you can imagine. The problem isn't that you don't have anything to do - the problem is how to get away from it all. If instead of crowds and noise you want to be outdoors in some quiet, peaceful place in the nature, that's a tall order. However this is exactly the order my wifie presented one day, when I asked her what she would like to do the following weekend. And there I was, about to suggest going to the Italian food, wine and cinema festival in Sliema...
Miten Maltalla elokuussa löytäisi jonkin rauhallisen, hiljaisen, luonnonläheisen paikan? Kaikkien paras ystävä Google tuli avuksi ja ehdotti Chinese Garden of Serenity-puistoa Santa Lucijassa. Kiinalainen rauhallisuuden puutarha, sehän kuulostaa juuri tilatulta annokselta! Sinne oli myös suhteellisen helppo päästä bussilla Vallettasta (numerot 80 ja 83 menevät Santa Lucijaan ja pysäkki on juuri puutarhan ulkopuolella) eikä bussimatka kestä kuin vartin. Santa Lucija on itsessään pikkuinen hiljainen kylä, jonne ei juuri turistilaumoja eksy, mikä auttaa heti asiaa. En kuitenkaan uskaltanut toivoa liikoja, sillä kaikkihan me tiedämme toivon olevan vain ensimmäinen askel tiellä pettymysten.
How to find a quiet, peaceful natural spot in Malta in August? I enlisted everybody's best friend Google to help me and found something called Chinese Garden of Serenity in Santa Lucija. Well, that sounds like exactly what we are looking for! It is also relatively easy to get to by public transport with 15-minute bus ride from Valletta, buses 80 and 83 stopping right outside the garden. Santa Lucija itself is a tiny quiet village which does not attract tourist crowds so that seemed promising. However I did not want to get my hopes up, considering that hope is just the first step on the road of disappointments (as the great Toni Wirtanen has written).
Ilokseni voin raportoida, että Rauhallisuuden Puutarha oli juuri sellainen rauhan tyyssija, kuin mitä haettiinkin. Kyllähän puiston vieressä kulkevalta tieltä jonkin verran kuuluu liikenteen melua, mutta Maltan mittapuulla siellä oli hyvinkin hiljaista. Kiinalaista musiikkia soitettiin maltillisella volyymilla hyvin maastoon sulautuvista kaiuttimista. Eihän se toki mikään sademetsä edelleenkään ollut, mutta oli siellä ainakin jotain vihreyttä hyvinhoidettujen kukkaistutusten muodossa, suihkulähteitä ja lampia. Puutarha koostuu itse asiassa useammasta pienestä puistosta, joiden väliä kuljetaan koristeellisten porttien läpi. Olin lukenut etukäteen Wikipediasta, että eri osiot edustavat eri aikakausia ihmisen eliniässä - lapsuutta, nuoruutta, aikuisuutta ja vanhuutta ja niihin kuuluvia henkisen kasvun aikoja, mutta en paikan päällä nähnyt mitään selityksiä milloin ollaan missäkin osassa. Eipä sillä väliä, nautimme vain paikan kauneudesta ja hiljaisuudesta.
I am happy to report that the Garden of Serenity did not disappoint. It turned out to be just the tranquil haven that we had been looking for. Sure, there is a road next to the garden and you can hear some traffic noise, but on Malta's scale it was still very quiet. There was some Chinese music played with very discreet volume through ingeniously camouflaged speakers. Of course it is no lush rain forest but at least there is some greenery, nicely maintained flowers, fountains and ponds. The garden is actually composed of several small gardens interlinked by decorative gates. I had read before from Wikipedia that the different parts of the garden represent different eras in human life - childhood, youth, adulthood and old age and the spiritual growth that goes with each era. While in the garden, I did not see any sort of signs or explanations about this so I forgot all about that and just enjoyed the beauty and serenity of the place.
Vietimme puutarhassa ainakin pari tuntia kierrellen yllättävän isoa aluetta ja istuskellen kaikessa rauhassa penkillä lammen ääressä. Koko aikana näimme vain pari-kolme muuta ihmistä, muuten paikka oli meidän. Se oli harvinaisen mukava tapa viettää helteistä sunnuntai-iltapäivää. Santa Lucija oli itse asiassa turhankin hiljainen - elättelin toivoa, että puistossa kiertelyn jälkeen olisimme voineet vahvistaa itseämme kahvilla ja ehkä syödäkin jotain, mutta eihän koko kylässä ollut mitään ravintolan tai kahvilan tapaista auki eikä kaduilla näkynyt ristin sielua. Onhan keskeisessä Msidassa asumisessakin puolensa...
We spent a pleasant couple of hours in the garden going around the surprisingly large area as well as sitting down on a bench by the pond, watching the ducks. We only saw a couple of other people during the whole time, otherwise we had the place all to ourselves. It was a rare and lovely way to spend a hot Sunday afternoon. The village of Santa Lucija was actually a little too quiet - I had hoped that after strolling around the garden we could have strengthen ourselves with a cup of coffee and possibly a bite to eat, but there didn't seem to be one open establishment resembling a cafe or restaurant in the whole village and the streets were completely deserted. I suppose there are good sides to living in the heart of busy Msida as well...
As I have mentioned previously, Malta is a rather lively place to live. The most densely-populated and the noisiest of all EU countries offers a mind-boggling variety of different events, from concerts to endless string of festivals dedicated to everything from wine or beer to literature and poetry, street art events and everything you can imagine. The problem isn't that you don't have anything to do - the problem is how to get away from it all. If instead of crowds and noise you want to be outdoors in some quiet, peaceful place in the nature, that's a tall order. However this is exactly the order my wifie presented one day, when I asked her what she would like to do the following weekend. And there I was, about to suggest going to the Italian food, wine and cinema festival in Sliema...
Miten Maltalla elokuussa löytäisi jonkin rauhallisen, hiljaisen, luonnonläheisen paikan? Kaikkien paras ystävä Google tuli avuksi ja ehdotti Chinese Garden of Serenity-puistoa Santa Lucijassa. Kiinalainen rauhallisuuden puutarha, sehän kuulostaa juuri tilatulta annokselta! Sinne oli myös suhteellisen helppo päästä bussilla Vallettasta (numerot 80 ja 83 menevät Santa Lucijaan ja pysäkki on juuri puutarhan ulkopuolella) eikä bussimatka kestä kuin vartin. Santa Lucija on itsessään pikkuinen hiljainen kylä, jonne ei juuri turistilaumoja eksy, mikä auttaa heti asiaa. En kuitenkaan uskaltanut toivoa liikoja, sillä kaikkihan me tiedämme toivon olevan vain ensimmäinen askel tiellä pettymysten.
How to find a quiet, peaceful natural spot in Malta in August? I enlisted everybody's best friend Google to help me and found something called Chinese Garden of Serenity in Santa Lucija. Well, that sounds like exactly what we are looking for! It is also relatively easy to get to by public transport with 15-minute bus ride from Valletta, buses 80 and 83 stopping right outside the garden. Santa Lucija itself is a tiny quiet village which does not attract tourist crowds so that seemed promising. However I did not want to get my hopes up, considering that hope is just the first step on the road of disappointments (as the great Toni Wirtanen has written).
Ilokseni voin raportoida, että Rauhallisuuden Puutarha oli juuri sellainen rauhan tyyssija, kuin mitä haettiinkin. Kyllähän puiston vieressä kulkevalta tieltä jonkin verran kuuluu liikenteen melua, mutta Maltan mittapuulla siellä oli hyvinkin hiljaista. Kiinalaista musiikkia soitettiin maltillisella volyymilla hyvin maastoon sulautuvista kaiuttimista. Eihän se toki mikään sademetsä edelleenkään ollut, mutta oli siellä ainakin jotain vihreyttä hyvinhoidettujen kukkaistutusten muodossa, suihkulähteitä ja lampia. Puutarha koostuu itse asiassa useammasta pienestä puistosta, joiden väliä kuljetaan koristeellisten porttien läpi. Olin lukenut etukäteen Wikipediasta, että eri osiot edustavat eri aikakausia ihmisen eliniässä - lapsuutta, nuoruutta, aikuisuutta ja vanhuutta ja niihin kuuluvia henkisen kasvun aikoja, mutta en paikan päällä nähnyt mitään selityksiä milloin ollaan missäkin osassa. Eipä sillä väliä, nautimme vain paikan kauneudesta ja hiljaisuudesta.
I am happy to report that the Garden of Serenity did not disappoint. It turned out to be just the tranquil haven that we had been looking for. Sure, there is a road next to the garden and you can hear some traffic noise, but on Malta's scale it was still very quiet. There was some Chinese music played with very discreet volume through ingeniously camouflaged speakers. Of course it is no lush rain forest but at least there is some greenery, nicely maintained flowers, fountains and ponds. The garden is actually composed of several small gardens interlinked by decorative gates. I had read before from Wikipedia that the different parts of the garden represent different eras in human life - childhood, youth, adulthood and old age and the spiritual growth that goes with each era. While in the garden, I did not see any sort of signs or explanations about this so I forgot all about that and just enjoyed the beauty and serenity of the place.
Vietimme puutarhassa ainakin pari tuntia kierrellen yllättävän isoa aluetta ja istuskellen kaikessa rauhassa penkillä lammen ääressä. Koko aikana näimme vain pari-kolme muuta ihmistä, muuten paikka oli meidän. Se oli harvinaisen mukava tapa viettää helteistä sunnuntai-iltapäivää. Santa Lucija oli itse asiassa turhankin hiljainen - elättelin toivoa, että puistossa kiertelyn jälkeen olisimme voineet vahvistaa itseämme kahvilla ja ehkä syödäkin jotain, mutta eihän koko kylässä ollut mitään ravintolan tai kahvilan tapaista auki eikä kaduilla näkynyt ristin sielua. Onhan keskeisessä Msidassa asumisessakin puolensa...
We spent a pleasant couple of hours in the garden going around the surprisingly large area as well as sitting down on a bench by the pond, watching the ducks. We only saw a couple of other people during the whole time, otherwise we had the place all to ourselves. It was a rare and lovely way to spend a hot Sunday afternoon. The village of Santa Lucija was actually a little too quiet - I had hoped that after strolling around the garden we could have strengthen ourselves with a cup of coffee and possibly a bite to eat, but there didn't seem to be one open establishment resembling a cafe or restaurant in the whole village and the streets were completely deserted. I suppose there are good sides to living in the heart of busy Msida as well...
Comments
Post a Comment