Matkablogi Sillä välin maailmalla - Travel Blog In the meanwhile, somewhere around the world...

Nomadi on reilu kolmikymppinen ulkosuomalainen vinoviettinen nainen, joka on onnellisesti naimisissa mitä ihanimman unkarilaisen naisen kanssa. Tiemme kohtasivat Suomessa, jonka jälkeen asuimme pari vuotta Dublinissa Irlannissa. Sateeseen kyllästyneinä suuntasimme aurinkoisemmille metsästysmaille Espanjaan (töissä kävimme Gibraltarin puolella), jossa vierähtikin kuusi vuotta.  Espanjasta lähdimme kiertämään maailmaa syyskuussa 2014 pitkälle häämatkallemme. Blogi aloitti elämänsä matkaa suunnitellessamme, matkan aikana se toimi lähinnä matkapäiväkirjana ja tapana ilmoittaa ystäville ja sukulaisille, että olemme edelleen hengissä. Nyt matka on jo ohi ja arkielämä jatkuu vaihteeksi Maltalla. Yritän luoda blogistani nyt informatiivisemman paketin tarjoten tietoa sekä Maltalla elämisestä että matkakohteistamme sinne ja tänne.  Kysymyksiä? Kommentteja? Anna tulla! Wedding Day  Nomadi is 30-something expat Finn who is very happily married to the most wonderful Hungarian lady.

Onpa noloa. Suunnittelin niin tohkeissani, etta alkaisin kirjoittaa tata blogia saannollisesti suunnitellen myos Lontoon miniloman blogin puitteissa. Ja mites kavikaan; en onnistunut edes aloittamaan varsinaista blogia netissa (olen kirjoitellut naita niin sanotusti poytalaatikkoon) ennen kuin reissu on jo tehty ja historiaa. Bloggaanpa taman reissun sitten nain jalkikateen, varmaankin melko tiivistetyssa muodossa. On tama ainakin harjoitusta tulevaa reissua ja matkablogia varten. Matkasimme siis kihlattuni kanssa Lontooseen kuudeksi paivaksi, mielessa kolme tiettya tarkoitusta: vierailla useammissa matkatoimistoissa, jotka erikoistuvat RTW- lentoihin (round the world) ja ostaa liput tulevalle reissulle, ostaa haapuvut molemmille seka normaalia turistihengailua. Morsiameni asui Lontoossa nuorena tyttona puolisen vuotta au pairina ollessaan, mutta siita on siis 13 vuotta aikaa ja mina olin kaynyt siella vain kerran pikaisen parin paivan erittain matalabudjettisen reissun, joten ha

Kun lompakossa on oma osionsa euroille ja punnille. Kun tyomatkalla katselet meren yli Afrikan puolelle. Kun jatkuva adaptorin etsiminen on normaali osa arkielamaa mita tahansa sahkolaitetta kayttaessa. Silloin tiedat asuvasi Gibraltarin ja Espanjan rajamaastossa. Suomessa asuville kavereille on joskus vaikea selittaa tata elamanmenoa. Ensinnakin pitaa jatkuvasti muistuttaa, etta ei, Gibraltar ei siis kuulu Espanjaan, vaan Britanniaan, eli kun asun Espanjan puolella ja olen toissa Gibraltarin puolella, joudun ylittamaan valtioiden valisen rajan joka paiva. Niin, Gibraltarilla puhutaan englantia virallisena kielena, vaikka kaikki paikalliset puhuvat myos espanjaa. (Itse asiassa lievasti rasistisen vitsin mukaan paikalliset eivat ole kaksikielisia, vaan luku- ja kirjoitustaidottomia kahdella kielella. Puhutaan paikallisten kieli- ja muista taidoista vahan myohemmin.) Tienaan siis palkkani punnissa ja maksan laskuni euroissa. Kahden maan, kahden kielen ja kahden valuutan valilla sei